tiistai 17. helmikuuta 2015

Onko vielä aikaa?



Mä oon tässä viime viikkoina ja ennen kaikkea tänään miettiny suurta eroa mun koulunkäynnissä ja motivaatiossa tähän nykyiseen kouluun verrattuna lukioon. 
Lukiossa laskin tarkkaan tunnit, jotta pysytin lintsaamaan mahdollissimman pitkälle niin että pääsen kuitenkin kursseista läpi. Nyt tulee heti jonkinlainen morkkis jos on hyvistä syistä joutunut päivänkin olemaan pois. Tänäänkin oli sellainen päivä, että olin suunnittellut tapaavani muitakin kuin ihmisiä koulussa ja lähteväni hieman aikaisemmin koulusta pois niin ei mielummin kidutin itseäni tylsällä tutustumisretkellä kuunnellen kaiken maailman liibalaabaa. Ja loppujen lopuks fiilis oli hyvä, vaikka pläänit olikin menny uusiksi. 
Lukiossa en laittanut tikkuniakaan ristiin läksyjen tekoon, yleensä kopioin joltain tai sitten muuten vaan näytin opettajille tyhjiä papereita. Nyt en ole muuta tehnytkään kuin läksyjä, tänäänkin sain jo pienen huomautuksen asiasta etten kuulemma enään puhu muustakun koulu tehtävistä ja niiden tekemisestä. Ennen taisin puhua vaan tekemättömistä jutuista. 
Lukiossa tunneilla valitsin perimmäisen nurkan, jotta pysytin rauhassa tekemään kaikkea epäolennaista mm. pelaamaan puhelimella ja piirtelemään vihkot täyteen. Ja se ei riittänyt että piirsin omat vihkot täyteen jos oikein muistan niin piirsin myös kavereiden vihkot.. Nyt istun hyvillä paikoilla koko ajan opettajaa kuunnellen ja muistiinpanoja tehden ja keskuteluun osallistuen.

Tää muutoshan kuullostaa paremmalta kuin hyvältä, nimittäin oon päättänyt saada tästä koulusta hyvät arvosanat. Lukiopapereissa kun ei oo kehumista eikä niitä kehtaa ees missään näytelläkkään. En kuitenkaan vähättele lukio ja ennenkaikkea ylppäri todistuksia, läpi se on ja hyvä niin! Kuitenkin huomaan että oon ottanu ehkä jotenkin liian isot paineet tosta koulusta.. Viikonloppusin osaan ottaa rennosti ja tehdä rauhassa muitakin kuin koulu juttuja, muttakun sunnuntai pukkaa päälle niin alkaa valtava stressi ja aikatauluttaminen jotta saan kaikki hommat tehtyä ajallaan ja ajoissa. 
Ens viikolla  kun on loma niin mä kyllä relaan ja teen juttuja pois alta, jos sit vaikka helpottais ees hieman loman jälkeisiä koulu päiviä. Edelleenki tykkään mun koulusta ku hullu puurosta, mutta rankakshan tuo tuppaa käymään jos näin kovilla kierroksilla sen takia pitää käydä.
Pitäis jostain löytää se kultanen keskitie, mutta se on vielä enemmän ku hakusessa.Ehkä mulla on vielä joku päivä sellanen ote että mulla on aikaa normaalillekkin elämälle.. 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti